Hakuprosessi

Kouluun hakeminen tuli itselleni aika spontaanina ja nopeana päätöksenä. Olin leikitellyt ajatuksella jo pidemmän aikaa, mutta nimenomaan vain leikitellyt.

Eräänä päivänä pääsin työni puolesta aikuisopistoon Photoshop -kurssille. Kurssin varsinainen pitäjä oli poissa ensimmäisen kurssipäivän. Hänen sijaisenaan oli sitten Simo Peteri. Hän esitteli itsensä, että toimii varsinaisesti valokuvauksen opettajana.

Mietin, että nythän saan tuosta koulutuksesta ensikäden tietoa ja rohkaistuinkin päivän jälkeen kysymään aiheesta.

Sain tietää, että koulutus olisi nimenomaan työelämälähtöinen ja hakuprosessissa katsotaan eduksi alalla valmiiksi toimiminen. Kerroin lyhyesti nykyisestä työstäni, jossa kuvaan ainakin viikottain pienempiä ja välillä vähän isompiakin projekteja plus sitten siviilielämän kuvaukset. Simo sitten arveli, että kannattaa laittaa hakemus. Hakuaikaa taisi olla siinä vaiheessa muutama kuukausi jäljellä.

Seuraavana päivänä otin asian puheeksi vaimon kanssa ja seuraavalla viikolla työpaikalla. Molemmista suunnista näytettiin vihreää valoa. Tämän jälkeen alkoikin sitten harvinaisen stressaava osuus, eli portfolion kasaaminen.