Etätehtävä 1: tuotekuvaus, osa 1

”Kuvaa astioista ja niihin sopivasta rekvisiitasta rakennettuja asetelmia luonnonvalossa. Tutki astioiden muotoja ja ota ne huomioon rakennellessasi asetelmia ja sommitellessasi kuvia. Kokeile kuvatessa erilaisia syväterävyysvaihtoehtoja. Valitse kuvasaaliistasi 3-5 kuvaa ja laita ne galleriaamme nimettömänä”

Mukaan heitettiin linkkejä mm. http://photography-now.net/immogen_cunningham/ ja http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/depth-of-field.htm

Tehtävä oli ”ihan kivan” kuuloinen. Astiat eivät aiheena ehkä ole mitenkään mahdottoman innostavia, ainakaan omat kotoani löytyvät. Toisaalta niiden muoto mahdollistaa mukavan valaisulla kikkailun. Pyöreät pinnat tuovat mukavasti valon ja varjon gradientit esiin.

Alkuperäinen suunnitelmani oli keskittyä kovaan ja pehmeään valoon sekä tosiaan eri syväterävyyksiin. Ehkäpä sillä tavoin, että on kauttaaltaan terävä kuva kovalla valolla, päinvastoin ja jotain siltä väliltä. Ehkä vielä siten, että ensin kantikasta astiaa kovalle valolle ja pyöreää pehmeälle.

Ensimmäinen ongelma oli Foreca. Säätiedotus näytti kaikille potentiaalisille kuvauspäiville pilvistä. Se siitä kovasta valosta. Pilvethän siis toimivat jättimäisenä sateenvarjona/softboxina vielä jättimäisemmälle valolle nimeltä Aurinko. Tässä vaiheessa tiesin, että tulen tekemään kuvia pehmeällä valolla.

Tahdoin tehdä kuviin hyvin tyypillisen pohjoisikkuna (linkki & linkki) tyylisen valon yhdellä valolähteellä. Asetin kuvauspöytänä toimineen olohuoneen pöydän lähelle asuntomme suurinta ikkunaa. Keli oli siis pilvinen ja aurinko ei olisi muutenkaan paistanut suoraan ikkunaan kyseisenä kellonaikana. Ikkunasta tuli siis moneen kertaan heijastunutta pehmeää valoa koko taivaan täydeltä.

Tahdoin tuoda kuvaan syvyyttä. Laitoin kuvan pääkohteet eli kupin ja kannun pöydän keskelle. Sen jälkeen sijoittelin lisää kuppeja näiden etu- ja taka-alalle. Suurehkolla aukolla nämä sumenevat mukavasti asteittain.

Tahdoin myös, että kuvassa olisi selkeästi vain yksi valonlähde. Tahdoin tappaa ylimääräisen valon mahdollisimman tehokkaasti. Ensinnäkin huoneessa oli 2 ikkunaa. Toinen oli siis peitettävä. Koska kyseisessä ikkunassa ei ole verhoja, niin niiden asiaa ajoi tämän operaation ajan vanha kunnon jätesäkki. Asetin myös heti kuvauspöydän valon vastakkaiselle puolelle mustan taustakankaan tappamaan hajavaloa ja syventämään varjopuolen varjoja. Toki tämänkin jälkeen hajavaloa tulvi katosta ja kohteen edestä ja takaa. Näille en kuitenkaan tähän hätään voinut mitään.

Lopuksi asetin asetelman taakse sohvalle valkoisen kankaan taustaksi. Jätin sen tarkoituksella reilusti rypylle, jotta siihen tulisi vähän eloa.

Kuvasin lopullisen kuvan asetuksilla 70mm ja 2.8 aukko. Kuvasin käsivaralta, niin taisin joutua nostamaan vähän herkkyyttä. Näin sain valotusajan sen verran lyhyeksi, ettei kuva tärähdä. Jälkeenpäin ajatellen aukkoa olisi voinut pienentää hivenen. Nyt kuva jakautuu aika lailla kolmeen osaan. On tausta, on kohde ja on etuala. Olisin tahtonut, että nuo kupit pehmenevät vähän enemmän asteittain. Sillä tavoin kuvassa olisi ollut ehkä enemmän syvyyttä.

Sain aikaiseksi kuvan, mutta en ollut siihen täysin tyytyväinen, enkä saanut sillä hetkellä inspiraatiota toisenlaisesta asetelmasta. Onneksi aikaa oli vielä viikko, joten päätin kuvata loput kuvat maalla vanhempieni kotona siellä vieraillessani. Rekvisiittaakin löytyisi sieltä huomattavasti paremmin, kuin mitä omista kaapeistani.

Lopullinen kuva