Demo: ruokakuvaus kiiltävällä alustalla

Onpas vähän aikaa edellisestä kirjoituksesta. Tekosyitä en keksi, laitan ihan saamattomuuden piikkiin. Nyt ollaan taas mukana. Lupasin opiskelukavereille, että saavat antaa sukkasaippuaa, mikäli en ole saanut aikaiseksi uutta postausta seuraavaan demokertaan mennessä. Demokerta alkoi torstaina ja postaan nyt, perjantaina. Tosin en ollut työasioiden takia mukana torstaina enkä tänään. Saa nähdä, mikä on tuomio. Vähän jännittää.

Mutta asiaan!

Kolmas demoviikonloppu käsitteli edelleen tuotekuvausta ja kuvankäsittelyä. Erona edellisiin paketteihin oli aiheen tarkennus ruokakuvaukseen. Kävimme myös vierailemassa Serus Media Oy:llä katsomassa Kari Marttisen työskentelyä tuotekuvauksen parissa.

Ensimmäisenä päivänä juttelimme yleistä asiaa tuotekuvauksesta, katsoimme netistä esimerkkejä eri ruokakuvista ja ideoimme hieman seuraavan päivän ohjelmaa. Kävimme myös pikaisesti lävitse asiaa tulevasta dokumenttiprojektista ja siihen liittyvistä vierailevista kouluttajista.

Toinen päivä meni kuvausdemojen ja yritysvierailun parissa. Kolmas päivä olikin sitten pääasiassa toisena päivänä kuvattujen kuvien käsittelyä.

Kuvatut aiheet olivat tavallisia elintarvikkeita. Oli tomaattia, tilliä, perunaa ja niin edelleen. Näistä sitten teimme asetelmia, joita kuvasimme erilaisilla valaistuksilla.

Ensimmäinen asetelma tehtiin mustan pleksin päälle. Simo oli hakenut kaupoilta pinkasta vedetyn, naarmuttoman pleksin, jonka sitten tuhrasimme ansiokkaasti. Ajatuksena tällä asetelmalla oli testata mustan pleksin eri käyttötarkoituksia. Siitä kun voidaan sopivalla valaistuksella tehdä valkoinen, liukuväri tai musta pohja.

Aloitimme valkoisella pohjalla. Tämän valaistuksen ytimenä on kiiltävien esineiden valaisemisen periaate. Eli kiiltävä musta pleksi heijastaa ympäristöään. Tällä periaatteella saadaan aikaiseksi valkoista siten, että laitamme pleksin taakse 45:n asteen kulmaan suuren tasovalon. Tällöin valkoinen tasovalo heijastuu pleksista kameraan ja pleksi näyttää valkoiselta. Tasovalon on oltava toki riittävän suuri, ettei sen reunat näy pleksistä. Myös mahdolliset rypyt tasovalon kankaassa näkyvät herkästi heijastuksessa. Vaikka valo tuleekin asetelman takaa, ei kuvaan juurikaan tarvittu edestä päin lisävaloa johtuen erinnäisistä heijastuksista. Availimme vähän varjoja heijastimin ja peilein. Eteen erikseen lisätty salama tuntui pilaavan kuvan tunnelman, koska se avasi varjoja vähän liikaakin.

Tässä esimerkiksi otettu kuva on sarjan alkupäästä, muistaakseni ilman mitään tasoittavaa valaistusta edestä päin. Valitisin tämän kuvan, koska loppupään paremmin tai ainakin eri tavalla valaistut kuvat onnistuttiin tekemään epäteräviksi. Eli joku hipaisi jossain vaiheessa objektiivin tarkennusrengasta tai tönäisi jalustaa tai kuvauspöytää tai jotain. Samaa on käynyt itselleni joskus kuvatessa paikalla olevia kohteita manuaalitarkennuksella. Ei vain tule tarkistettua, että onko tarkennus vielä kohdillaan useamman kymmenen kuvan jälkeen. Tässä on ainakin itselläni skarppaamisen paikka, koska aivan turhaan tulee käyttökelvottomia kuvia huolimattomuuden takia. Ratkaisuna on kuvien tarkistaminen 1:1 koossa tasaisin väliajoin kuvauksen aikana.

Toinen valaisukokeilu oli mustalla alustalla. Lisäsimme sekoitukseen hieman vettä suihkepullolla. Vettä suihkutettiin sekä itse tuotteisiin, että pleksin päälle. Pleksistä tuli tällä tavoin aika ilkeästi rakkulaisen näköinen. Ei hyvä.

Perinteisten valaisujen jälkeen kokeilimme valomaalausta ruokakuvauksessa. Teimme asetelman, jossa tuotteet olivat puukipossa ja alustana oli kangas. Asetimme valotuksen 17 sekuntiin ja joku opiskelijoista kävi antamassa asetelmalle lamppua sopivaksi katsottuihin kohtiin. Tässä muuten perinteinen hehkulamppu tuotti ledilamppua kauniimman lopputuloksen.

Taustan elävä valaistus on tehty heiluttamalla taustakangasta samalla kun sille on näytetty taskulamppua. Eli epäterävyys ei johdu pelkästään optiikasta, vaan se on liike-epäterävyyttä. Samaa voidaan havaita myös ruutukankaassa, se pääsi nähtävästi liikahtamaan valotuksen aikana.