Demo: tuotekuvaus akvaariolla

Toisella demosessiolla teimme viimeisenä kokeiluja akvaarion kanssa. Tämähän on aivan klassikkokikka, mutta ei se silti tuntunut ollenkaan tylsältä. Päinvastoin, akvaarion kanssa kikkailu oli tähän mennessä selkeästi hauskinta tuotekuvausta. Ajatuksena siis on pudottaa esineitä veteen, jolloin muodostuu siistejä jälkiseurauksia aaltojen ja kuplien muodossa.

”BubbleMaster 2000”

Idea oli hyvin selkeä, kuvattava kohde ja tausta valaistaan aivan kuten muutenkin. Tietty on varottava akvaarion seinistä tulevia heijastuksia.

Liikkuvan kohteen kuvaaminen studiossa salamoilla asettaa vaatimuksia myös laitteistolle. Tämän aiheen hienoudet ovatkin oikeastaan syynä tälle postaukselle.

En tiedä teistä, mutta itse ainakin yhdistin harrastuksen alkuaikana nopean suljinajan ja liikkeen pysäyttämisen yhteen. Näin asia meneekin, mikäli käytettävä valo on luonnonvaloa tai muuta vastaavaa jatkuvaa valoa.

Studiossa ja studiosalamoiden kanssa asia on kuitenkin toisin. Useimmat kamerat pystyvät syncronoimaan salaman välähdyksen maksimissaan suljinajoille 1/160-250s. Lyhyemmillä suljinajoilla osa kuvasta jää valottumatta. Tällä asialla ei ole kuitenkaan merkitystä, koska salamoita käytettäessä salaman välähdysaika määrittää liiketerävyyden.

Eli oletetaan, että valotusaika olisi vaikka 10 sekuntia ja huone olisi täysin totaalisen pimeä. Salaman välähdys kestää tuon 10s valotuksen aikana vaikkapa 1/1000s. Tällöin kameran kennolle tallentuu valoa vain tuon 1/1000s verran ja liike pysähtyy. Eli siis salamasta lähtee valoa vain tuon 1/1000s ajan.

Samalla logiikalla siis 1/160s valotus riittää pysäyttämään liikkeen, kunhan salaman välähdysaika on lyhyempi.

Käsisalamoihin ja miksei muihinkin on olemassa myös fast-sync toiminto. Eli salama ei tee yhtä välähdystä vaan räpsyttää valoa koko valotuksen ajan, jolloin homma toimii lyhyemmänkin suljinajan kanssa ja synkkausongelmaa ei ole. Tämän tekniikan heikkona puolena on tekniikan monimutkaisuus. Tekniikka ei toimi yksinkertaisilla lähettimillä/laukaisujohdolla, vaan vaatii älykkäämpää tiedonsiirtoa kameran ja salaman välille. Lisäksi kyseinen tekniikka  vähentää salamasta saatavaa maksimitehoa.

Kaikkien salamoiden välähdysaika ei ole myöskään tarpeeksi lyhyt liikkeen pysäyttämiseen. Näihin salamoihin lukeutuu esimerkiksi koulun studiosalamat. Tämän vuoksi käytimme tässä harjoituksessa Elinchromen Rangereita.

Toinen haastava tekijä akvaariokuvauksessa on laukaisun ajoittaminen. Veteen tiputettava esine kun tippuu sen verran lyhyen aikaa, että Simo väitti, että avustajan tiputtamana oikein ajoitettu laukaisu olisi lähes mahdotonta. Hän sanoikin, että lankalaukaisin tai muu vastaava kikka olisi hyvä. Tällöin kuvaaja tietää milloin kappale tippuu ja osaa painaa laukausinta oikeaan aikaan.

Joukostamme löytyi kuitenkin kollektiivisen mielen omaava pari ja totesimme tämän myytin bustatuksi. Saimme useita onnistuneita valotuksia aikaiseksi siten, että kaveri tiputtaa ja toinen painaa laukausinta.

Jäin miettimään, että voisiko tässä käyttää hyväksi niin kutsuttua focus trap -tekniikkaa. Eli siis ideana olisi säätää tarkennus kohtaan, johon esine olisi tarkoitus tiputtaa. Kamerasta jätettäisiin laukaisin pohjaan esimerkiksi lankalaukaisemen avulla, mutta samalla aktivoidaan asetus, joka estää laukaisun, mikäli kamera ei ole tarkentunut mihinkään. Tämän jälkeen tiputetaan esine, se osuu tarkennuspisteeseen, kamera tajuaa että nyt passaa laukaista ja kuva on otettu täsmälleen oikealla hetkellä ja on oikein tarkentunut. Tätä täytyy testata, mikäli vielä kikkailen akvaarion kanssa tulevaisuudessa.